Olen aina tiennyt, etten tule asumaan samassa kaupungissa koko elämääni, se on ollut pienestä lähtien itsestäänselvyys. Ajatuskin siitä, että asuisin samassa paikassa loppuun asti, sehän kuulosti ja kuulostaa vieläkin raskaalta. Olen itse Tampereelta kotoisin ja loppuvaiheessa tuntui, että se paikkana tuntui pienevän pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Lopulta tuntui siltä, että on korkea aika muuttaa pois, vaihtaa maisemaa.
Uutinen siitä, että sain opiskelupaikan ensimmäisellä yrityksellä Turusta sai minut erittäin iloiseksi. Ensimmäiset fiilikset olivat innostunut ja hämmentynyt, sillä en uskonut heti pääseväni muuttamaan uuteen kaupunkiin. Sain asunnon nopeasti, sitä ei onneksi tarvinnut kauhean kauan etsiä.
Muutin Turkuun syksyllä 2017, olihan se mielestäni outoa ja samaan aikaan olin myös siitä innoissani. Osasin vähän ennen muuttoa liikkua siellä. Meni kuitenkin hetki, ennen kun opin kunnolleen suunnistaa siellä. Itse kyllä tykkäsin ja nautinkin siitä, että kotona oli hiljaista ja rauhallista. Itse pidin ja nautin siitä vapaudesta. Ei siihen mennyt kauhean kauan, kun totuin omillani asumiseen, vaikka se aluksi tuntui oudolle, ettei kotona ole muita menojani.
Aluksi kun olin uutena kaupungissa, minulla kesti kumminkin vajaa vuosi, että sain tuttavia ja kavereita koulun ulkopuolelta. Olihan minulla pari kaveria koulun ulkopuolelta, mutta heillä oli yleensä viikonloput täynnä. Yksi ystävä asui Salossa, mutta kävi satunnaisesti täällä, kun hänellä oli omia menoja Turussa. Kävin myös pari kertaa myös hänen luonaan Salossa, kun hänelle sopi.
Silloin kun en tuntenut vielä kauheasti ketään, niin se oli silloin raskasta. Olin tottunut siihen, että pystyisin näkemään ihan yllättäen ilman mitään erikoisempaa suunnitelmaa kavereita, kun laittaa viestiä hetken mielenjohteesta. Oli onneksi vähän töitäkin samaan aikaan kun opiskelin, se onneksi välillä tietynlaista rutiinia sekä tekemistä koulun ulkopuolelle.
Kerran kun näin yhtä ystävää, kun hän oli Turussa käymässä. Hänellä on tuttavia ja ystäviä täällä ja hän ehdotti, jos haluaisin tulla mukaan. Sopihan se minulle, eikä se haitannut, että oli minulle vähäisen tuntemattomia henkilöitä. Se oli hauskaa, nykyään yritetään pitää säännöllisesti heidän kanssa yhteyttä.
Olen siitä iloinen, että hyppäsin silloin tuntemattomaan, enkä jäänyt Tampereelle asumaan. Turussa asumisen aikana, olen saanut hyviä tuttavia ympärilleni ja saanut muutaman läheisen ystävän. Olen myös iloinen, että Tampereen ajoilta on jäänyt ystävä, joiden kanssa olen säännöllisesti yhteydessä ja heitä näkee aina, kun pyörähtää siellä päin. Ystävyys on tärkeä ihmissuhde, olen onnekas kun minulla on näin monta hyvää ystävää.
Terkuin Janina
Kirjoittaja on Janina, Pionin Kosmetologi.
Pioni Hieronta Psykoterapia Kosmetologi 